Meillä täällä kotkassa on ollut niin ihanat keväiset ilmat ettei ole malttanut tietokoneella istuskella.  Eli yritän nyt muistaa mitä kaikkea tässä on viikkojen saatossa tapahtunut.

Hihna ja panta on otettu käyttöön pieneen päivittäiseen lenkkiin. Olen itsestäni huomannut hysteeriaa pennun jaloista. Naapurin Sakemanni-täti tossa yhtenä päivänä kysyi että varotteko te Ässän lonkkia, hetken tuumasin ja totesin että on se niin takaraivossa että vaistomaisesti tulee pelättyä jalkojen ja lonkkien puolesta. Kun on ollut vuosikausia noutajien kanssa tekemisissä, niin pelkää näköjään automaattisesti lonkkien puolesta oli sitten minkä rotuinen koira tahansa. Seisojan pennun kanssa pitää varoa muuten noita jalkoja koska ne on aika tärkeät työvälineet mettäkoiralla.

Siispä Ässää lenkitetään pieniä lenkkejä, kannetaan rappusissa, ei anneta hyppiä mistään ales vaan nostellaan, hyppyyttäminen muutenkin kiellettettyä. En tosiaankaan tiedä ollaanko pihakoiran suhteen ihan hakoteillä tässä asiassa, mutta nuo tulee vain niin vaistomaisesti tehtyä.

Eka rokotuskin on saatu. Ässä oli taas ilonen, rohkea oma itsensä. Piikkiä ei edes huomannut kun piti eläinlääkäriä liehitellä. Kaikki muutenkin ok. Muutaman viikon päästä taas rokotukseen ja sen jälkeen katselemme kohti toko kenttiä, josko pääsisimme pikku hiljaa muiden koiruuksien (vieraiden) kanssa harjoittelemaan.

Muutenkin kaikki on hyvin Ässä on kuin luotu meidän laumaan ja ihan ku se oisi aina siihen kuulunutkin.

                             -Jaana-