Iltapäivällä lähdemme vihdoin ja viimein Ässää kotiin hakemaan. Eilen on siivottu ja puunattu, pyykkiä monta koneellista pesty että voi sitten hyvällä omalla tunnolla keskittyä vain pentuun. Tänään käydessäni ruokakaupassa, kävin siinä läheisessä lemmikkieläin kaupassa ostamassa Ässälle ruokaa ettei senkään takia tarvitse poistua kotoa. Kaikki on valmista, Kuljetus kopan kohta laitan valmiiksi huomista automatkaa varten.

Saankohan ensi yönä edes nukuttua kun olen niin töpinöissäni. Jännittää miten noi vanhemmat koirat ottavat pennun laumaansa tosin koska koirani tunnen en usko että mitään ongelmia tulee mutta silti jännittää. Toi meijän Luke luulee olevansa pieni sylikoira vaikka onkin yli 60cm korkea ja yli 30kg painava. Se aiheuttaa eniten huolta ettei Luke runno pientä kun se innostuu eikä tosiaan ymmärrä olevansa niin iso. Mutta onneksi meillä on noita portteja millä voi tarvittaessa vähän eristellä porukkaa jos homma ei pysy lapasessa. Olen ajatellut että aikansa kutakin ei Ässä ole ikusesti pentu ja jossain vaiheessa kaikki ottavat paikkansa ja elämä helpottuu. Miä vain en osa elää niin että sitten joskus kun on aikaa menttaliteetilla vaan haluan elää tässä ja nyt enkä siksi esim siirtää pennun ottoa kun vanhemmista koirista aika jättää.

Mutta huomenna tapahtuu =)

                                 - Jaana-